Maanantai pulkassa

Taas on uusi viikko lähtenyt käyntiin. Ja enää 12 yötä jouluaattoon... ihanaa!

Tonttu portaikossa

Tänään heräiltiin puoli kahdeksan aikaan. Aamu alkoi tuttuun tapaan: syötiin kaikessa rauhassa, leikittiin, vaihdettiin vaippaa ja valittiin päivän vaatetus sekä tytölle että äidille. Etenkin vaipan vaihtopaikalla meni taas pitkä tovi. Meidän alakerran vessasta, jossa on hoitopöytä, on muodostunut tytölle mieluinen paikka. Siellä vierähtää helposti kymmenenkin minuuttia vaippaa vaihdellen: tyttö jumppailee ja "juttelee" innoissaan. Olen ripustanut seinille hymynaamoja, joille hän hymyilee yhtenään. Muistan alkuaikoina, kun vaipanvaihto ja pukeminen oli haastavaa. Joka kerta yritti vaan saada sen tehtyä mahdollisimman nopeasti ettei vauva hermostu. Tänä päivänä se on kyllä täysin päinvastoin. Siellä vietetään hauskaa aikaa yhdessä.

Pakkasta ulkona oli 8 astetta. Siinä yhdeksän aikaan tyttö vaikutti jo väsyneeltä ja alettiin valmistautua ulos. Noin puoli kymmenen aikaan oltiin ulkona. Vaunulenkki oli tänään ihan rauhallista kävelyä kauniissa lumisateessa. Lenkki kesti noin tunnin. Nappasin jopa kuvankin matkan varrelta. Jos katsoo oikein tarkasti, voi nähdä pieniä lumihiutaleita.

Vaunulenkillä lumisateessa

Tyttö jatkoi unia vaunuissa aina puoli yhteen asti. Sillä välin minä kerkesin mm. tyhjentää pesukoneen ja syödä kaikessa rauhassa. Ruokana oli kalkkunaa ja uunijuureksia aurinkokuivattujen tomaattien kera. Ruoan jälkeen kerkesin katsella televisiota ja ilmoittautua tammikuussa alkavaan vauvauintiin. Hörpin kahvia ja maistelin viikonloppuna leivottuja pipareita. Oli hetki omaa aikaa. Se teki hyvää.

Tähtiä, sydämiä, kuita ja possuja :)

Heräämisen jälkeen tyttö oli tietysti nälissään. Ensin syötiin ja sen jälkeen alettiin puuhastella. Harjoiteltiin vatsalla oloa ja luettiin kirjaa. Ensimmäinen kirja, mitä ollaan nyt aloitettu säännöllisesti lukemaan on nimeltään Missä Puppe piileksii. Hän jaksaa hyvin keskittyä koko lukemisen ajan. Lukemisen jälkeen kuunneltiin joululauluja ja tuijoteltiin peilistä itseämme, se on hauskaa puuhaa! Kyllä siinä oli taas virikettä kerrassaan. Ehkä vähempikin riittäisi :D

Noin kahden aikoihin tehtiin lähtöä neuvolaan. Tytölle laitettiin kolmikuukautisrokote. Se teki kipeää, tyttö itki oikein kunnolla. Ihan tuli itsellekin paha olo. Onneksi hän kuitenkin rauhottui melko nopeasti piston jälkeen. Tällä käynnillä ei tehty muuta. Noin kolmen aikoihin oltiin takaisin kotona. Tyttö oli kovin väsynyt ja nukahti helposti omaan sänkyynsä. Neuvolasta sanottiin, että rokotus voi nostattaa kuumetta ja tehdä väsyneeksi. Nyt seurataan tilannetta, nouseeko kuumetta ja miten tytön käytös mahdollisesti muuttuu?

Tytön nukkuessa ruokailimme yhdessä mieheni kanssa. Ruokailuhetket olemme itseasiassa lähes aina vietetty yhdessä samaan aikaan, saman pyödän äärellä. Toivon, että pystymme ajoittamaan ruokailut jatkossakin niin. Pidän sitä tärkeänä, yhteisenä perhehetkenä. Ei ole kiire mihinkään ja nautitaan hyvästä ruoasta ja toistemme seurasta.

Itsenäisyyspäivän ateriaa: alkuun kasviskeittoa, pääruoaksi possun pihviä bataattiranskiksilla ja jälkkäriksi kinuskia, banaania ja jäätelöä :)

Olen vihdoin selättänyt flunssan ja tuntui, että nyt olisi hyvä aika lähteä treenaamaan. Miehelle se sopi ja hän jäi vauvan kanssa kotiin. On ollut ahdistavaa, kun ei ole päässyt liikkumaan. On tuntunut myös ikävältä maksaa salin kuukausimaksua, kun ei ole siellä käynyt. No nyt sain rahoille vastinetta ja pääsin hikoilemaan. Olin tunnin nyrkkeilyssä siskoni kanssa. Voi, että kuinka hyvä fiilis siitä tulikaan! Sen jälkeen oli kyllä niin voittaja olo. Jotenkin se lähteminen on nykyään entistä vaikeampaa. On väsynyt eikä millään jaksaisi. Sitten kun kuitenkin pääsee paikan päälle ja tekee treenin ei ole väsymyksestä tietoakaan. Täytyy ehdottomasti yrittää järjestää itselle taas tätä treeniaikaa. Se, kun tekee niin hyvää pitkän tauon jälkeen. Tuntuu, että oma jaksaminen ja voimat kasvaa huomattavasti. Tuntuu, että on parempi äiti ja parempi puoliso. Kyllä se liikunta vaan tekee hyvää ihmiskeholle ja ennen kaikkea mielelle!

Nyt iltapala syötynä, maha täynnä. Tässä oli taas hetki hyvää aikaa kirjoittaa, kun vauva oli itaunilla. Iltaunet lähenee kuitenkin loppuaan... yleensä ne on kestoltaan 45 minuuttia. Minäkin taidan ottaa vielä pienet torkut tähän väliin... Mukavaa viikkoa!