Ero parhaasta ystävästä?

Mieheni veli soitti toissapäivänä miehelleni ja kertoi, että he ovat vaimonsa kanssa vieneet avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Tämä uutinen tuli minulle (ja muillekin miehen sukulaisille) täysin yllätyksenä ja teki minut surulliseksi heidän puolestaan. Se sai myös pohtimaan, että millä perusteilla ja miksi ihmiset eroavat?

En ole kauheasti ollut mieheni veljen ja hänen vaimonsa kanssa tekemisissä. Ollaan kuitenkin nähty säännöllisesti perhejuhlissa (joulut, synttärit, ristiäiset yms.). Tämän pariskunnan suhde on minusta vaikuttanut hyvin onnelliselta ja tasapainoiselta. He ovat olleet pitkään yhdessä ja heillä on myös yksi yhteinen lapsi. Pari viikkoa sitten heillä oli myös merkittävä vuosipäivä. Sinä päivänä he julkaisivat facebookissa yhteiskuvia, joissa rakkaus näytti kukoistavan. Ja itseasiassa näitä rakkaudentäyteisiä päivityksiä olen nähnyt useamminkin. Vaan eipä se rakkaus sitten todellisuudessa (ilmeisesti?) kukoistanut...

Mieheni kertoi, että hänen veljensä oli tietysti harmissaan tästä erosta. Kertoman mukaan tähän eron hakemiseen ei liittynyt minkäänlaista dramatiikkaa. He jatkavat normaalisti elämää samaan tapaan kuin ennenkin, mutta eri osoitteissa. Käytännössä he ovat vielä jatkossakin paljon tekemisissä, koska mies on vahvasti mukana naisen harrastuksissa ja nainen on töissä miehen yrityksessä. Ero ei tule vaikuttamaan näihin asioihin. Lisäksi heidän yhteisen lapsen vuoksi kumpikin ostaa asunnon samalta alueelta. Mutta miksi ihmeessä he sitten eroavat?

Erityisesti yksi syy eroamiselle, jonka kuulin, särähti korvaani. Mieheni kertoi, että hänen veljensä mukaan heistä on vaimonsa kanssa tulleet parhaita ystäviä, ikään kuin kämppiksiä. Eikö mies voi olla vaimonsa kanssa paras ystävä? En tiedä, mutta kyllä minä pidän miestäni tietyllä tapaa yhtenä parhaana ystävänäni. Hän ei ole samanlainen ystävä kuin muut, mutta paras ystävä kuitenkin. Sellainen erilainen paras ystävä. Hän on yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista ihmisistä minulle. En voisi elää ilman häntä. Hän on osa minua ja minä osa häntä. Miten parhaasta ystävästä voi haluta eroa? Tämä oli minusta ihmeellinen perustelu, mutta yleensähän erojen taustalla on (ilmeisesti?) aika paljon muitakin syitä. Ja eihän ne eron syyt kuulu minulle millään tavalla, mutta silti ihmetyttää.

Olen jo aiemmin miettinyt paljon tätä avioerokysymystä. Ainakin minusta on tuntunut jo vähän aikaa, että ihmiset eroavat nykyään useammin ja "herkemmin". En ole itse eronnut avioliitosta, joten ymmärrys ei tästä asiasta ole kovin suurta eikä varsinkaan kokemuksellista. Ajattelen kuitenkin (hyvinkin yksinkertaisesti), että kun mennään jonkun kanssa naimisiin, niin sen kanssa ollaan koko loppuelämä. En tiedä elänkö pumpulissa, mutta itse olen ainakin mennyt naimisiin mieheni kanssa se ajatus mielessä. Haluan uskoa, että tahdon olla hänen kanssaan koko lopun elämäni. Tulevaisuudesta ei voi tietää, mutta tällä hetkellä ajattelen vahvasti näin. Ehkä, jos oikeasti minun olisi todella todella huono olla hänen kanssaan, sitten pitäisi miettiä mitä tehdä, mutta olisiko se silloinkaan avioero?

Meillä oli muuten toissapäivänä 7 vuotta yhteiseloa takana. Sen kunniaksi leivoin mokkapaloja <3

Lähipiirissäni on aiemminkin ollut eroja niin kihlauksista kuin avioliitoistakin. Kuitenkin tämä on ensimmäinen lähelle oleva tapaus, jossa on lapsi mukana. Lapsen puolesta se surullisuus onkin suurin. Olen kuunnellut eronneiden murheita aiemminkin ja yrittänyt tukea niissä parhaalla mahdollisella tavalla. Toisten avioeroon on kuitenkin tosi vaikea ottaa kantaa, koska kahden ihmisen välinen parisuhde on vain heidän kahden välinen. Tosin onhan niitäkin tilanteita, että toinen ei haluaisi eroa... Kuitenkaan loppuviimein kukaan muu ulkopuolinen ei voi tietää, mitä heidän parisuhteeseen liittyy ja kuuluu. Siinä mielessä tämä on todella hankala aihe.

Kuitenkin aina, kun kuulen, että jotkut eroavat tulee minulle kova halu tietää, että miksi tähän eroon ollaan päädytty? Olisiko tämän eron voinut jotenkin estää? Ero on aina kuitenkin merkittävä ja iso asia. Se voi olla hyvinkin raskas. Ero koskee aina väistämättä muitakin ihmisiä kuin vain niitä kahta eroavaa. Siinä on mahdollisesti lapsia mukana, kummankin perheet, ystävät ja tuttavat. Avioeron kukin taho joutuu käsitellä omalla tavallaan.

Mutta kai tässä ero asiassakin pitää uskoa siihen, että ihmiset itse tietävät, mikä on heille parhaaksi. Kai sitä vaan joskus kasvaa erilleen ja kulkee eri suuntaan toisen kanssa? Rakkauden liekki sammuu ja arki ei ole enää samanlaista kuin aiemmin. Omat ajatukset muuttuvat ja halutaankin eri asioita elämältä. Silloin varmaan ero parhaasta ystävästäkin on aiheellinen?